Luukki 30.12.2017

Kerran taas aurinkoa näkyvissä – ei kuin autoon ja ulos luontoon. Viime Luukkikäynnistä onkin jo aikaa. Valitettavasti matka tyssäsi jo melkein heti parkkipaikan liukkauteen. Onneksi sivupolut olivat suhteellisen vapaita. Katsastimme tällä kertaa vain vähän kartanon ympäristöä ja sitten tepastelimme jo varovaisesti keittokatoksen ja puuvajan luokse.

IMG_9950.jpg

Luukki on sulalla kelillä mitä mainioin retkipaikka, lauantaisin ja sunnuntaisin vissiin saa kartanosta buffetruokaakin, mutta tällä hetkellä se on auki kyltin mukaan vain säävarauksella. Valitettavasti nettisivut on päivitetty  viimeksi vuonna 2016, joten en ole ihan varma onko kartanon ravintola enää toiminnassa. Pitää sitäkin tulla tarkastamaan joskus keväällä.

Nurmikko kartanon vieressä näytti ainakin niin houkuttelevalta, että tulemme varmaan joskus piknikille. Tällä kerralla evästauko jäi hyvin lyhyesti, koska emme saaneet märät klapit syttymään.

Linkki vanhempaan blogikirjoitukseeni: Luukki

Lisää kuvia Flickrissä: https://flic.kr/s/aHsmcNSxmi

Mainokset

Suomenojan lintuallas joulukuussa

Tuli idea lähteä ulos luontoretkelle, mutta ei haluttu lähteä pitkälle. Onneksi minulle tuli mieleen Suomenojan lampi, joka on keväisin täynnä lintuja. Lammen ympäri menee 1,6 km pitkä lenkki, joten lastenrattaita ei tarvita. Sinne siis.

Lenkki oli mitä mainioin. Pikkulapsi nauttii ulkoilmasta eikä tarvitse paljonkaan opastaa minne saa juosta kun lapsi ei kovin helpolla ehdi pois näkyvistä. Kepillä oli hauskaa tökkiä jäisiä lätäköitä ja mitä ihmettä, siellähän on parvi sinisorsia! Ne uivat hyisessä vedessä ja kaakattavat toisilleen. Lapsi ihmettelee mikä valo toi on (tehtaan ulkovalo) ja mikä ääni tuo oli (tehtaasta kuuluu ääniä) ja voiko tonne savupiippuun kiipeillä (ei voi, mutta kohta tulee lintutorni, jonne voit kiipeillä ihan itse).

IMG_1288

Joululahjana oli tullut mm. Ensimmäinen lintukirjani, josta oli hauskaa lueskella sinisorsista. Kun isi luki, että sorsat seisovat välillä yhdellä jalalla, piti sitä itsekin kokeilla. Kotona voidaan sitten laittaa ruksi ja päivämäärä sivun alakulmaan, kun ollaan tunnistettu sinisorsia.

Onneksi täällä ei tarvitse olla kovin suunnistustaitoinen ihminen, kun lenkki vie kerran lammen ympäri takaisin parkkipaikalle.

Lenkin jälkeen pienokainen tokaisikin onnessaan: ”Tämä oli kiva paikka!”

IMG_1277

Lisää kuvia Flickrin Suomenojan lintuallas -albumista.

Lähiseutu, Espoon Mankkaa

Voi kun aika lentää. Paljon ollaan oltu liikkeellä, mutta pidemmät luontoretket ovat syystä sun toisesta jääneet. Pienokaisemme juoksee mielellään ja sinänsä olisi tarkoitus päästä luontoretkille taas useammin.

Toisaalta, kivahan se on, että asuinseutumme on hyvin metsäpainotteinen, vaikka ihan keskellä asutusta ollaankin. Ei tarvitse mennä kauas ja on jo keskellä metsää. Pienokaisemme rakastaakin lähteä ”juurimetsään”. Siellä voi juosta metsäpolkuja pitkin ja ihmetellä luontoa. Mielellään hän jättää oraville kuusenkerkkiä yms. puunkannoille tai ihmettelee sieniä, joita onkin näin sateisella syksyllä ollutkin runsaasti.

IMG_1013

Yllättävän pitkällekin pääsee kun vain kävelee sinne mihin kolmevuotiaskin. Monesti kyllä pitää vielä ottaa rattaat mukaan, jotta ei tarvitse painavaa tyyppiä kantaa takaisin, kun emme huomaakaan miten pitkälle päästiin.

IMG_1014

Itse huomasimme, että vaikka ei enää olla kovasti päästy katselemaan uusia seutuja ja polkuja, löytyy uusia ja jänniä paikkoja ihan läheltä. Ja sinne asti jaksaa raahautua ainakin myös ilman suuria valmisteluita.

Pienokainen myös opettaa katsomaan luontoa uusin silmin. Kerran hän vain yhtäkkiä istuutui maahan ja katseli pitkään matalaa lampea. Ihan en päässyt ymmärtämään mitä hän siellä näin keskittyneenä katseli, mutta oli mukavaa kun voi vain pysähtyä ja ihmetellä edessä olevaa luontoa eikä tarvitse mennä tiettyyn paikkaan katsomaan jotain, mitä jossain oli kehuttu kauniiksi.

Lisää kuvia näet Flickrissä: Espoo neighborhood -albumista.

 

100 syytä lomailla Suomessa

Suomi täyttää 100 vuotta tänä vuonna. Sen kunniaksi järjestetään monta kivaa tapahtumaa, mutta sen lisäksi kirjoitetaan myös monta juttua Suomen paikoista ja tapahtumista, joista voi nauttia muulloinkin kuin juhlavuonna. 

Tässä linkki sivuille: https://xn--100syyt-cxa.fi/

Listassa on kyllä monta aivan mahtavaa paikkaa. Hiljainen kansa oli meidän 10 päivän retken suuri piristys muuten aika puuduttavan pitkällä automatkalla muutama vuosi sitten. 

Örön saari ja Raatteen tiekin on käyty katsomassa ja samalla opittiin historiaa. Erikoiset paikat!

Fiskarsia, Vanhaa Raumaa, Raaseporia ja Kolia on ihailtu ja unohtamattomat muistot otettu mukaan vaikka visiitti oli aivan liian lyhyt. 

Listassa on kyllä kohteet, jotka ainakin minulta on vielä katsomatta; Saariston kehuttu Rengastie esimerkiksi tai Naantalin presidentin kesäpaikan puutarha. Jopa Ahvenanmaa on vielä tuntematon paikka, niin uskomaton kuin onkin. Vielä ehtii. 

Poimipas lempipaikkasi listalta ja löydä uusia. Ei ole rajattomasti aikaa nähdä mitä haluaa. 😉

Jäinen pistäytyminen Villa Elfvikin ruovikkoon

Koska säät kuulemma nyt vaihtuvat kovin sateiseen, ajettiin lauantaina viime viikolla Villa Elfvikin takana olevaa polkua ihmettelemään. Valitettavasti polku oli umpijäässä ja hyvin liukas, vaikka Lähteelässä viikko aiemmin oli jo ihan sula.



Silti taaperrettiin huvilan taakse luontopolulle, esteettömälle sillalle ruovikkoon. Ilmeisesti tämän vuoden lumet eivät olleet painanneet ruovikon kasaan, vaan löysimme itsemme ruosteisen näköisen ”pellon” keskeltä.



Vaimeana kuului Kehä I:n äänet, muuten oli tosi hiljaista. Siltahan menee pienenä silmukkaana ruovikon keskellä ja johtaa takaisin talon suuntaan. Sieltä voi ihailla Helsingin seudun aurinkokuntamallin Uranukseen. Ja täältä voisi jatkaa myös esteettömälle lintutornille ruovikon vieressä ja pitkospuita pitkin Otaniemeen saakka.


Helsingin seudun aurinkokuntamalli näyttää pienoiskoossa miten kaukana aurinkokuntamme planeetat ovat toisistaan.