Category Archives: Hämeenlinnan seutu

Aulanko, kolmas retki

Vaikka ulkona ei olekaan niin kaunis ilma, niin on siellä kuitenkin kuiva kelit, joten ei kun Aulangon maisemia ihailemaan.

Tähän asti kevät on ollut aika viileä, joten järvet eivät ole vielä täysin sulanneet. Kukat ja eläimetkin tuntuvat olevan suurilta osin vielä talviunessa. Sinivuokot ja valkovuokot kuitenkin peittävät jo metsänpohjat valkoisiksi ja sinisiksi.

(Kansallis)maisema näköalatasanteelta on jälleen kaunis. Järvi tosiaan on vasta sulamassa mutta metsä on sentään jo kaksivärinen, valkoinen ja vihreä.

Tämän jälkeen kiipeämme raput alas ja katsastamme alempaa näköalatasannetta ja karhunjahdin mosaiikkia seinällä.

Torniinkin pääsee ainakin ekalle tasanteelle asti. Yläkerran näköalatasanne vissiin avataan vaan keskikesän turistisesongilla. Raput sentään pääsee ylös paljon helpommin kuin talvella.

Ensimmäiseltä tasanteelta näkee kaikkiin suuntiin. Pitkät puupenkit kutsuvat istumiseen ja maiseman ihailemiseen, mutta nyt on vielä vähän liian viileää siihen.

Nyt kun meillä on kunnolla aikaa eikä lumi estä kulkemista, niin kiipeämme raput ihan alas karhupatsaalle. Jopas on rappusia, ja niitähän pitää lopussa kiivetä ylös taas.

Patsas on ihailtavan kaunis, ehdottomasti rappujen kävelemisen väärti. Sade on kuluttanut kiveä mutta edelleen karhut ovat söpöt.

Pitkän kiipeämisen jälkeen ylhäällä päätämme ajella pari sataa metriä autolla kohti järveä, jonka reunalla on mukavan näköinen eväspaikka. Veden toisella puolella näkyykin yksi Aulangon pienistä rakennuksista, pieni temppeli. Täällähän eväät maistuvat erittäin hyvälle.

Lisää kuvia Flickrissä, Set: Aulanko 05/2013.

Aulanko

Olimme viime talvena vierailleet Aulangolla ja ihailleet Aulangon kansallismaisemia, jotka olivat silloin paksun lumipeitteen alla. Nyt kun vierailtiin Hämeenlinnan kuuluisilla Keskiaikaismarkkinoilla oli vain luonnollista tehdä vielä pieni pyörähdys Aulangon näköalaterassilla. Näköalat kyllä olivat vielä kauniimmat kuin talvella!

Valitettavasti näköalan nautintoa ehkä vähän vähensi se vika, että meidän Suomi-turneesta oli vasta kulunut niin vähän aikaa ja järvinäköaloja silloin riitti. Näköalat kyllä olivat monipuoliset ja ihastuttavat nytkin.

Jalat kun olivat aika poikki markkinoiden jäljiltä, niin vaativat kotiin menoa vielä ennen kun olisimme pistäytyneet kahvilassa tai näköalatornissa, josta maisemat olisivat varmaan olleet huikeat.

Aulanko

Pimeästä talvisäästä huolimatta puemme lämmintä päälle ja lähdimme päiväretkelle Hämeenlinnaan, tarkemmin sanottu Aulankoon, katsomaan Aulangon näköalatornia, josta näimme kuvat luontokirjassamme.

Vaikka torniin pääsee vain kesäisin, oli matkamme ehdottomasti vaivan väärti. Tulemme keväällä/kesällä ehdottomasti uudestaan katsastamaan maisemia ilman lunta (ja ehkä kokeilemaan Aulangon kylpylän tarjoiluja?). Haaveilimme jo pyöräretkistä ja valokuvauskeikoista tällä alueella.

Lunta on tullut viime viikkoina reiluusti ja sen vuoksi oltiin tälläkin kerralla hyvin onnellisia, että autossamme oli neliveto. Jotkut mäet olisivat olleet hankalia etuvetoisella autolla. Matka kuitenkin sujui helposti ja matka yksisuuntaisella ympyrätiellä näköalatornin ympäri sujui hyvin. Tiekin oli hyvin tunnistettavissa hyvien ohjeiden ja lukuisten rengasjälkien avulla. Metsä täällä oli upean näköinen, kuin talvinen taikametsä.

IMG_1040

Matkalla tornille näimme muutama mielenkiintoinen rakennus (mm. pieni paviljonki ja maisematorni), joita pitäisi ensi kerralla katsastaa vähän tarkemmin.

Näköalatornin mäen juurella pysähdyimme kunnon kokoiselle parkkipaikalle. Kartta alueesta ja kyltti kansallismaisema” näyttivät tien. Pääsimmekin hyvin mäkeä ylös vaikka se onkin aika jyrkkä. Onneksi maa ei ollut kovin jäinen ja lumi antoi hyvää pitoa.

IMG_1042

Torniin (ja kahvilaan sen vieressä) tosin pääsee vain kesäisin, mutta näköalatasanteelle toki oli vapaa pääsy. Upea näkymä avautuu sieltä ja voin vain kuvitella kuinka mukava täällä on kesäisin kun järvet kimaltelevat auringossa.

IMG_1052 IMG_1050

Kokeiltiin päästä tornin ensimmäiselle tasolle, mutta kulku oli niin hankala lumen takia, että säästettiin omaa terveyttä ja kameramme. Jäljistä päätellen kyllä muutama on jo kiipeillyt sinne viime päivien aikana.

IMG_1048 IMG_1070

Kiipeilimme kyllä vielä rappuset alas toiselle näköalatasanteelle, joka on toisen alapuolella. Siellä ihailtiin jälleen upeaa näköala ja takaseinässä olevaa freskoa; metsästysaiheista taideteosta, jonka Lennart Segerstråle taiteili vuonna 1934.

IMG_1065

Seuraavalle visiitille jäi vielä paljon katsomatta: karhuluola, näköalatasanteiden alapuolella olevaa luolaa, ja joutsenjärvi puistoineen jäivät odottamaan tulevaa kevätreissuamme.

Lisää kuvia löydät Flickristä.

Ja jos nyt haluat vielä lisätietoja, sitten suosittelen kovasti luontoon.fi-sivustoa.