Category Archives: Lappi

Levi, Kittilä

Työpaikan virkistymismatka vie minut tällä kerralla Leville asti. Luontoretkihän sekin.

Minäkö Levin lumessa ilman lumikenkiäni? No way! Mutta, matkalaukku ei veny senttiäkään ylimääräistä joten sitä kai joutuu tyytymään välinevuokraamon palveluun. Neljätoista euroa kokonaisesta vuorokaudesta ei ole edes niin kova hinta kuin mitä pelkäsin ja mitä oudompaa: minä pärjään niillä vuokra”kävelyttimillä” yhtä hyvin kuin omillani.

Ihanan kollegani kanssa tassutellaankin heti saavuttuamme kohti Immeljärveä, jonka reunalta 2 km päässä pitäisi olla vohvelikahvila Riihi. Ensimmäistä kertaa kävelen tampattua reittiä latua pitkin joten matka taittuu melkein ennätysvauhtiin. Kuivin suin ei perillä onneksi tarvi olla, vaikka vohvelirauta on mennyt nukkumaan pari minuuttia ennen meidän saapumista, saksalaisen tarkkaan klo 17. Ei voi mitään, kaakaon voimalla pitää tapsutella takaisin Levin kylälle jotta ehtii ajoissa iltapalalle. Sää oli mitä mainioin, auringonpaistetta, muutamalla pilvellä höystettynä ja pari astetta pakkasta.

Illalla on tarjolla erittäin ruokaisa, hyvä buffettiruoka ravintolassa Kammissa. Siinähän syö jopa niitä kaloreita, joita ei ole vielä ehtinyt polttamaan.

Seuraavana päivänä jatkan entistä rennommin. Leviltä löytyy onneksi latujen ja rinteiden lisäksi myös talvimetsäpolkuja. Hiljainen tämä polku, jonka pitkin tallustan, ei oikeastaan ole, kun pääni yli lentää parikin helikopteria, mutta täällä sentään voi nauttia metsänäkymästä ja tähän vuoden aikaan jo voimakkaammin paistavaa aurinkoa.

Täällä metsäpolulla pääseekin melkein helpommin eteenpäin kuin kylässä itse. Levin kadut ovat nimittäin niin järjettömän liukkaat, että sinne tarvitsisi nastat alle tai vielä paremmin: liikkuisi kontaten, mutta sitä etenemistyyliä kannattaa ehkä säästää baarireissun jälkeiselle matkalle.

Nättiähän täällä on mutta ehkä vähän pieni kylä jos haluaa mennä shoppailemaan, joten ei kun taas metsään ja ajoissa lentokentälle.

Kuvat toki ovat tällä kerralla vain kännykkälaatua kun järkkäri jäi kotiin kun koin tärkeämmäksi ottaa vesitiiviitä talvikenkiä mukaan.

Kivaa oli kyllä, mutta oisin hyvin voinut jäädä ilman melkein puolet jalanpohjia peittäviä rakkoja. Joten muistathan: lumikenkäillessä laita kunnon sukat päälle, jotka eivät väänny ja käänny!

Kahdeksas reissupäivä: Suomiturneella: Pallakselta Nivalaan

Kun aamulla herättiin, oli Pallas kokonaan häipynyt maisemista. Satoi niin vahvasti. Sääennusteetkaan eivät luvanneet hyvää. Eipä auttanut siinä vaiheessa sitten kun unohtaa koko patikointa ja lähteä nokka kohti Etelää.

Matkan piti jatkua sukulaisten luokse Nivalan seuduille, joten meidän piti ottaa nelostietä, jottei tulisi liian myöhään perille.

Rovaniemi

Onneksi sain hetkeksi kiertää Rovaniemen Arktikumia, josta tykkäsin kovasti. Näyttelyt olivat erittäin mielenkiintoiset ja talo itsekin jo nähtävyys lasitetulla suurella käytävällään.

Rovaniemen kaupunki kuitenkin tuntuu olevan hyvin monimutkainen autoilijoille. Tuntui siltä, että olimme koko ajan väärällä kaistalla tai yksisuuntaisilla teillä. Näimme kaksi kauppakeskusta, mutta Suomessa kauppakeskuksissa on valitettavasti melkein aina samoja kauppoja.

Valokuvia kuten yleensä Flickrissä: Day 8+9

Seitsemäs retkipäivä: matkan kohokohta Saana

Saana

Jos kerran ajaa näin pitkälle Suomen halki, pitäähän sitten kiivetä vielä pyhälle kivikasalle. Upealtaha se alhaalla näyttää, mutta kyllä Saanan (1029 m) valloitus on kovan työn takana. Yhteensä kertyy 8 km, josta puolet valtavan mäen päälle aina ylös ja sen jälkeen yritetään päästä turvallisesti taas alas. En osaa sanoa, mikä on nyt se pahempi osuus.

Oli se kyllä hyvin raskasta, mutta olipa sitten voittajafiilis. Se kun ei ole kuntoa. Onneksi ei myöskään alkanut sataa, joten tämän jälkeen periaatteessa säät voivat olla ihan miten vaan, tätä ei voi ottaa pois ja matka oli menestyksekäs. Ei ollakaan ajettu kun 2.000 km tänne asti.

Pallastunturille

Makoisan lounaan jälkeen matka jatkui mutta nyt kohti Etelää. On tämä eri fiilis ajella nyt, kun tietää että suuntana on koti. Tänään onneksi reitti johtaa vain kansallispuisto Pallas-Yllästunturiin asti.

Pallastunturin alue on hyvin kaunis. Tunturit näyttävät kaukaa tullen pehmeiltä ja lempeiltä. Metsätkin näyttävät vihreämmältä Kilpisjärven jälkeen.

Oli kuin porot olisivat kuulleet valitukseni, etten niitä vielä riittävästi nähnyt, kun Hotelli Pallaksen edessä odotti koko jalkapallojoukkue niitä, myös 2 valkoista. Mutta ihan kuin yksi olisi puuttunut poronkäristysen syönnin jälkeen…

Lisää kuvia Flickristä Kilpparilta ja Pallakselta.

Kuudes matkapäivä: Suomikiertue etenee pitkän pätkän Kuusamosta Kilpisjärvelle

Kuusamosta lähdettiin heti aamulla, mutta Sodankylässä tarkistettiin Lapin sääennusteet ja ne näyttivät erittäin huonolta Saana-reissumme puolesta. Seuraavana aamuna piti olla vielä jonkin verran aukkoa, joten sinnehän pitäisi sitten päästä. Joten matka jatkui yhteen pötkään Saanan juurelle olevaan Kilpisjärvelle asti.

Oulanka

Onneksi olimme aamulla olleet vielä pienellä 4 km pituisella luontopolulla (Hiidenlammen kierros) maailman kuuluisassa Oulangan kansallispuistossa. Oli sitten sentään jonkin verran jaloiteltu.

Periaatteessa suunnitelmissa oli Pienen Karhunkierroksen läpi patikoimista, mutta sääennusteet olivat Kuusamollekin tosi huonot. Kevyin varustein sitten vain lähdettiin seuraamaan käpymerkkejä ja nähtiinhän sentään upeat Kiutaköngäs-kosket punaisine kallioineen. Polku oli helppo kävellä, osittain jopa karkealla soralla peitetty. Osittain oli kyllä myös reippaita nousuja.

Tämä reitti taisi olla porojenkin suosiossa, koska sellaiset tulivat vastaan heti koskien takana. Kävelimme siis kierrosta “väärinpäin”, jotta näkisimme kosket vielä ennen sateita.

Sallan sodan muistomerkit

Sattumalta valittiin matkareitin Sallan kautta ja näimme kaupungin jälkeen tienviitan muistomerkeille. Jaloittelutauon aika siis.

Tämän jälkeen seurasi hyvin, hyvin pitkä ajomatka Suomen Käsivarteen. Muonion jälkeen loppuivat myös kaikki sivilisaation merkit, mutta mehän olimme lähteneet näkemään Suomen seutuja. Ja olipa näköalat kun ensimmäiset tunturit tuli näkyviin. Kello oli jo kymmenen kun saavuttiin Kilppariin, mutta aurinko oli vielä korkealla taivaalla.

Lisää kuvia Flickristä: Osa 1 Day 6 ja osa 2.