Category Archives: Karkali

Kesäinen käynti Karkalissa

Sen jälkeen kun olimme käyneet Torholan luolan luona (tarina löytyy tästä) jatkoimme Karkalin luonnonpuistoon, Karkalintietä edelleen seuraten.

Parkeerasimme auton suurelle parkkipaikalle ja tutkimme sen reunalla olevaa kylttiä. Olemme jo pari kertaa huomanneet, että on aina hyödyllistä katsoa luontokohteiden kartat vielä parkkipaikalla ja ottaa kuvan niistä, kun internetistä myös virallisilta sivuilta löytyy joskus hieman erilaista informaatiota tai vanhentuneita karttoja. Sen lisäksi kamerassa olevan karttakuvan avulla löytää myös matkan varrella olevia erikoisia paikkoja paremmin tai voi valita oikotien.

Karkali on luonnonsuojelualue, joten täällä saa kävellä ainoastaan viitoitetuilla teillä, ja onneksi polut ovatkin hyvin varusteltu oransseilla, hyvin näkyvillä maaliraidoilla.

Polku luonnonpuistoon alkaa kyltin vasemmalta puolelta.

Alkuun polku oli aika leveä, mutta varsinkin niemen loppupäässä olevan pätkän polku on osittain erittäin kapea ja siinä pitääkin katsoa tarkkaan mihin jalkaa laittaa ettei kompastu kivien tai juurien yli. Osittain polku oli myös mutainen ja liukas. Retkeilykengät eivät olleet yhtään huono valinta. Tennareilla olisikin ehkä kaatunut tai liukastunut muutaman kerran.

Karkalissa löytyy monenlaisia reittejä ja pisin lenkki on 6 km. Tänään päätimme ottaa pisimman reitin ja tutkiskella Karlaninniemeä kunnolla. Muka suhteellisen lyhyt lenkki tuntui kyllä sittenkin aika rasittavalta kuumalla säällä ja epätasaisen maaston takia.

Kartasta näkeekin, että periaatteessa niemellä onkin kaksi polkua: Hanski-Hakin luontopolku n. 2,5 kilometrin pituudella (oranssi) tai 6 km pitka lenkki (vihreä), joka johtaa ihan niemen päähän. Ei voi mennä väärin kun valitsee risteyksissä aina vain oikeanpuolisen polun (paitsi yhdessä kohdassa kun käännytään takaisin päin, kun se pieni polun pätkä ei johda mihinkään.

Reitin varrella on kaksi kivaa eväspaikkaa. Ensimmäinen ( ks. kuva alla) on niemen keskellä kun pidempi reitti eroaa luontopolulta ja toinen on veden ääressä siinä kohdassa, jossa näkyy kartassa uimarannan symbolia. Uimaranta itse on enemmän iso kivi, josta on (luultavasti) helppoa laskeutua veteen. Muuta ei siinä näkynyt. Toisaalta Karkali on luonnonsuojelualue, joten kartassa oleva symboli kertonee enemmän, missä SAA uida kun se, että se merkitsisi ison uimarannan paikkaa. Olisikin ollut mukava pulahtaa kylmään veteen, mutta itikat kun pörisee ympärillä heti kun hetkeksi pysähtyy. Ja pääseehän sitten sentään nopeammin syömään.

Polku johtaa vain yhdellä niemen puolella veden ääreen ja se onkin ihana vaihtelu vihreän metsän jälkeen.

Sen jälkeen kyllä oli hyvä pitsa ansaittu ja se löytyi jälleen Lohjan keskustasta, ravintolasta Martinasta.

Tästä löydät Karkalin kuviani (myös talvelta).

Mainokset

Torholan luola – Suomen suurin kalkkikiviluola

Koska viimeinen käyntimme Karkaliin oli niin lyhyt, kävimme tällä kertaa aurinkoisena kesäpäivänä sinne, kun ei ollut pelkoa, että tulee pimeää liian aikaisin.

Myös tällä kerralla pysähdyimme Torholan luolan parkkipaikalle. Polku luolalle näytti hyvin kutsuvalta näin ihanilla keleillä. Olimmekin muistaneet ottaa luolantutkijan aseet mukaan: ohuet nahkahansikkaat ja kahdet lamput.

Luola on näin kesäisin helposti löydettävissä ja se sijaitsee pienen matkan päässä metsässä. Kyltti luolan lähellä näyttää vielä luolan eri osuudet. Kyltistä on enää muutama askel vasemmalle. Luola ei ylhäältä katsottuna näytä yhtään siltä, että sinne voisi laskeutua.

Kiipesimme vähäsen vasempaan koloon, mutta siihen me jäätiinkin. Kivet olivat jo riittävän liukkaat, että luolan tutkimusmatka ei tuntunutkaan hyvältä idealta. Ensimmäisestä luolan reiästä olisi ollut jo hankala päästä taas ulos. Miten hankalaksi menisi vielä kun yrittäisi päästä pienestä reiästä seuraavaan isompaan luolan osuuteen, niin kutsuttuun “saliin”. Myöhemminhän odottaisi vielä laskeutuminen kapean käytävän läpi suoraan alas ja kömpiminen erään ison kiven luokse, joka tukkii luolan toista päätä. Joo, ei kiitos. Siihen sitten tarvitsisin parempia lamppuja, kunnon mieluiten pehmustetut vaatteet, kypärän (olen ehkä hieman varovainen koska tohelo ihminen), köyden ja enemmän rohkeutta. Yksi juttu sentään oli ihana luolan aukossa jo: vaikka se oli jo aika hämärä paikka, niin oli se ainakin viileä näin helteisenä päivänä.

Luolan lähellä olevan kyltin vieressä menee vielä polku (huom! jyrkkä lasku) järven rannalle ja kiertää pientä polkua pitkin takaisin parkkipaikalle johtavalle polulle.

Ja tämän jälkeen jatkoimme Karkaliin. Jatka tästä.

Seikkailu lumessa – Karkalin luontopuisto

Vaikka nyt olikin vihdoin satanut vähän lunta, halusimme kuitenkin nauttia pitkästä loppiaisviikonlopusta ja suunnattiin kohti uutta tuntematonta luontokohdetta. Tällä kerralla valitsimme Karkalin luonnonpuistoa Lohjalla, tai oikeammin sanottu Karjalohjalla.

Matkamme sinne kesti valitettavasti pidempään kuin yleensä, koska ilmeisesti emme riittävän tarkastu katsoneet, mihin navigaattorimme ohjasi. Suunta oli oikea, ja luonnonpuisto lähellä, tosin kahta kilometriä avoveden yli. Lopulta onneksi löysimme perille kun seurasimme kiltisti kirjassamme ollutta ohjetta: seuraa tietä Lohjalta Sammattiin kunnes Karkaliin vievä tien kyltti ohjaa sinua vasempaan ja sitten vain seurataan tietä loppupäähän. Kuulostaa helpolta eikö niin? Pieni epäilyksen hetki seurasi seuraavan kerran kun löysimme parkkipaikan noin kaksi kilometriä ennen päämäärää. Tajusimme hetken päästä, että tämähän on Torholan luolan vierailijoilla eikä vielä päämäärämme. Sieltähän pääsisi metsän halki Suomen suurimpaan kalkkikiviluolaan (pituus n.  30m), jossa kuulemma asuu myös lepakkoja.

IMG_0768 IMG_0767

Jatkoimme siis Karkalintietä pitkin ja löysimme seuraavan paikan, joka pisti miettimään. ”Yleinen tie päättyy” luki kyltissä tiemme reunassa. Olisiko sittenkin pitännyt jättää autoa aiempaan parkkipaikkaan? Uskaltauduimme sittenkin vielä eteenpäin. Seuraavan kahden kilometrin aikana olimme useasti erittäin onnellisia, että automme oli neliveto: tie oli hyvin mäkinen ja mutkikas, tien pinta jäinen sekä lumi teki ajosta hyvin hankalan. Pääsimme onneksi silti hyvin perille, vaikka yhdessä kohdassa pitikin ajaa kaatuneen puun ali!

IMG_0771

Olimme unohtaneet täysin, että joulun alla myrsky oli riepotellut metsiä täälläpäin. Automme sopi juuri ja just puun ali ja jatkoimme matkaa suurelle Karkalin luonnonpuiston parkkipaikalle asti.

IMG_0776

Tämän jälkeen matkamme ei kyllä tullut helpommaksi, vaikka saimmekin vihdoin jatkaa omilla jaloillamme. Kaatuneet puut ja jäiset lätäköt hankaloittivat matkaa kunnes vähäksi käyvä päivänvalo.

IMG_0784

Tajusimme, että jälleen tutkimusmatka luonnonpuistoon tyssää lyhyeen talvipäivään. Tämän vuoksi kävelimme erittäin lyhyen lenkin, vaikka Karkalin luonnonpuisto tarjoaa jopa kuuden kilometrin pituisia retkejä. Matkamme silti oli mielenkiintoinen ja pitkospuut helpottivat matkaa mutaisten kohtien yli. Näimme jopa lähdettä keskellä metsää.

IMG_0787

Pian olimmekin takaisin automme luona ja olimme yhtä mieltä, että tänne pitääkin tulla takaisin joskus keväämmällä.

Lopuksi palkitsimme itseämme ja lähdimme kahville kartanoravintolaan Wanhaan Emäntään Karjalohjalla. Upea talo oli visiitin arvoinen. Hyvä kahvi ja itse tehty juustokakku mangolla olivat aika herkkua eikä kyllä todellakaan kallista. Tänne kyllä pitäisi tulla pian uudestaan, oikea salavinkkipaikka!

Lopuksi teimme vielä lyhyen pysähdyksen auringonlaskun ajaksi upeassa lumisessa Fiskarsissa, mutta sehän on oman blogikirjoituksen väärti.

Lisää kuvia Flickrissä.

Netistä löytyy Karkalista jonkin verran tietoa, mutta täältä löydät ainakin perustiedot sekä karttoja: luontoon.fi.