Category Archives: Haukilahti/Nokkala/Matinkylä

Haukilahden vesitornin takana

Tämä unohtuikin kokonaan.

Alkutalvella eräänä sunnuntaiaamuna oli pakko päästä pienelle lenkille. Haluttiin jonnekin missä kaksivuotias voisi kävellä vapaasti polkua pitkin mutta voi myös poiketa metsään ilman, että menettää suuntavaiston. Ja toki läheltä, että ehditään lounaalle ja päikkäreille kotiin.

Lopuksi päädyttiin Haukilahden vesitornin takana olevaan polkuun. Tästä polusta kerroinkin jo aiemmin.

Talviauringossa onkin ihanaa kävellä vaikka mitä polkua pitkin kunhan on rauhallista ja aurinkoista. Lähipolku näyttää ihan talvisatumaalta.

Haukilahden takana oleva polku on kätevästi mäkinen rengaspolku eli ei tarvitse miettiä minne päin pitikään kääntyä. Rengaspolun sisällä ei myöskään voi eksyä.

Haukilahden vesitornin lenkki talvella

Tänä talvena lunta ei ole vielä satanut kun pari senttiä vain. Lumikengät näin ollen odottavat ulospääsemistä edelleen kellarissa. Eipä auta kun käydä sentään kävelylenkillä. Haukilahden vesitornin takana oleva, noin kilometrin pituinen lenkki valikoituu tämän päivän päämääräksi.

Koska lumen alla voi olla liukasta, vedän sentään nastat talvikenkien pohjiin.

Polku on vissiin suosittu, kun kengänjälkiä on runsaasti. Kuulemma välillä polku onkin osittain liukasta, varsinkin mäkeä alaspäin; onneksi otin nastat mukaan.

Pikkuisen lammikon, jonka nähtiin viime syksynä, emme tällä kerralla näe. Se taitaa olla hyvin . lumen alla piilossa.

Lisää kuvia: Flickr, Set: Haukilahti 1, 2014.

Ja tästä pääset syksyn artikkeliin Haukilahden lenkistä.

Kävelylenkki Haukilahden vesitornin takana

Paksu sumu oli kaupungin yllä ja ulkona ei tainnut tulla yhtään valoisammaksi. Toisaalta, meillä oli vapaata ja tahto oli suuri päästä ulos.

Ensin ajoimme ihmeellisen hiljaisen kaupungin halki Matinkylän pieneen satamaan Nokkalaan asti. En muista enää, mitä tarkasti siellä haluttiin kuvata, mutta emme ainakaan kovin pitkään siellä viivytty.

Sitä ei kuitenkaan heti haluttu lähteä takaisin kotiin, joten ajoimme vielä Haukilahteen entisen vesitornin, nykyisen ravintola Haikaranpesän luokse, jotta voisimme ottaa muutama sumukuva.

Vesitornin läheisyydessä pitäisi olla joku vanha kivihauta, mutta sitä emme valitettavasti (vielä) löytäneet. Sen sijaan löysimme nätin leveän kävelypolun, joka johti meidät ympyrässä mäkeä ylös ja alas. Polku on talvisin vissiin valaistu latu, siltä se ainakin näytti.

Metsän maasto täällä on täynnä jäkälää kallioiden päällä, eli hyvin tyypillisen suomalainen maasto täältä löytyy. Yhdessä paikassa näkyy myös söpö pieni lammikko.

Tämä kävelylenkki oli erittäin mukava juuri tämmöisenä sumuisena, viileänä aamuna, kun ei keksi mitään hyvää lenkkiä. Polku oli ainakin hyvin käveltävissä, aika tasainen ja varmaan liikuntarajoitteisillekin hyvin kuljettavissa, mutta matkan aikana pitää ylittää monta pientä ja isompaa mäkeä, joten yksin voi olla hankalaa päästä mäkeä ylös rullatuolilla. Pituudeltaan lenkki on reilun kilometrin mittainen.

Melkein koko lenkin aikana puistoa ympäröivät talot näkyvät, mutta ainakin näin viikonloppuaamuisin täällä on ihanan hiljaista.

Kaikki kuvat Flickrissä, Set: Haukilahti 11/2013.