Category Archives: Laajalahti

Jäinen pistäytyminen Villa Elfvikin ruovikkoon

Koska säät kuulemma nyt vaihtuvat kovin sateiseen, ajettiin lauantaina viime viikolla Villa Elfvikin takana olevaa polkua ihmettelemään. Valitettavasti polku oli umpijäässä ja hyvin liukas, vaikka Lähteelässä viikko aiemmin oli jo ihan sula.



Silti taaperrettiin huvilan taakse luontopolulle, esteettömälle sillalle ruovikkoon. Ilmeisesti tämän vuoden lumet eivät olleet painanneet ruovikon kasaan, vaan löysimme itsemme ruosteisen näköisen ”pellon” keskeltä.



Vaimeana kuului Kehä I:n äänet, muuten oli tosi hiljaista. Siltahan menee pienenä silmukkaana ruovikon keskellä ja johtaa takaisin talon suuntaan. Sieltä voi ihailla Helsingin seudun aurinkokuntamallin Uranukseen. Ja täältä voisi jatkaa myös esteettömälle lintutornille ruovikon vieressä ja pitkospuita pitkin Otaniemeen saakka.


Helsingin seudun aurinkokuntamalli näyttää pienoiskoossa miten kaukana aurinkokuntamme planeetat ovat toisistaan.

Villa Elfvik

Villa Elfvikissä on juuri Vuoden Luontokuvat 2011 esillä, joten pitihän sinne mennä taas vierailemaan.

Valokuvat olivat tietenkin aivan upeat ja päivänvalo toimi luonnollisena valon lähteenä, joten ei parempaa paikkaa näyttelylle voisi keksiäkään. Ja sisäänpääsy kun oli vielä ilmainen.

Siinähän pitikin jäädä laskiaispullille ja kahville.

Ja sitten kun kerran onkin täällä, voihan sitä vielä mennä tarkistamaan, pääseekö luontopolulle talvellakin rullatuolilla. Valitettavasti näin ei ole.

Mutta kun lunta riitti, näki kerrankin esteettömästi miten Villa Elfvikin takana oleva luontopolun osa kiemurtelee ruovikossa.

Ja tässä vielä kuva kesältä vertailun vuoksi:

Lisää kuvia Flickrissä.

Laajalahti – uusi lempipaikkani Espoossa

Tänään aamuaurinko paistoi niin upeasti ikkunasta sisään, että meidän oli aivan pakko päästä nopeasti ulos. Katsoimme nopeasti kirjasta Suomen 100  – luontokohteet mihin voisimme suunnata ja löysimme kivan paikan aivan läheltä, Laajalahden. Sieltä löytyy luontopolku, jonka pitkospuita pitkin pääsee suoraan Otaniemen pohjoispäästä luontotalo Villa Elfvikille asti ja kaikki suoraan Kehä I:n vierestä. Kuinka usein olemmekin ajaneet kehätietä pitkin eikä edes pystytty aavistamaan kuinka upea luontopolku sen vieressä kiemurtelee kolmen kilometrin verran.

Kuuran peittämät lehdet tervehtivät meitä heti Villa Elfvikin läheisen suuren parkkipaikan vierestä, kun jätämme auton sinne.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Täyttä intoa valitsemme pientä polkua heti parkkipaikan takana ja eksymme vähän väärään suuntaan. Mutta eipä se mitään, kun polku johdattelee meidät kuitenkin Villa Elfvikin taakse. Tutkimme ensin pyörätuolillekin käyttökelpoisen, noin 800 metrin pituisen kiertotien kaislikon halki. Upea aamuvalo häikäisee ja ruovikossa kuuluu piileskelevien eläinten ääniä. Kylmät kelit ja kostea maaperä ovat vaatineet veroa ja laituri on osittain jo aika vinossa, joten pyörätuolilla ja lastenvaunuilla liikkuville olisi voineet tulla pienet ongelmat.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Otan heti alkuun monta kuvaa kun värit hehkuvat lämpiminä vaikka ilma onkin pakkasen puolella. Takaisin Villa Elfvikin takana, polku jatkuu lintutornille asti hyvän kuntoisena ja torni itse yllättää leveällä rampillaan, jonka avulla jopa rullatuolilla ja lastenvaunuilla pystyy nousemaan torniin ihailemaan Laajalahtea ja bongaamaan lintuja.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tornin takana polku vie meidät ison peltomaiseman ohi taas metsään ja pienen suloisen mökin, johon pystyy istahtaa hetkeksi ihailemaan seutua.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tämän jälkeen polku kapenee ja sitä pitää olla onnellinen kun on muistanut laittaa kunnon kenkiä päälle. Joissain paikoissa pitkospuut ovat aika korkeita eikä kasvillisuuden alta ei näy mitään eikä sitä tiedä kun jalka lipsahtaa pitkospuilta putoaako sitä ruohon päälle vai suohon.

Pitkospuutkin ovat hyvin kapeita ja siten pitää katsoa tarkasti mihin astuu eikä voi liialti ihailla seutua. Toinen haittapuoli on se, että Laajalahden luontopolku on hyvin suosittu, joten ohituspaikkaa pitääkin etsiä useasti. Tämä polun osa ei todellakaan sovellu enää pienille lapsille, mutta onneksi Laajalahtea kiertää myös leveä polku jossa lasten ja lastenvaunujen kanssa voi liikkua, mutta tästä myöhemmin lisää.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tienhaaroissa selkeät kyltit auttavat aina eteenpäin eikä täällä ole epäilyksen hetiäkään ollaanko menossa oikeaan suuntaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Monien kuvien ja kompuroimisen jälkeen näemmekin jo ekat Otaniemen talot. Polku loppuukin rantaraitille, jokahan on suosittu ulkoilutie, aina pääkaupunkiseudun rantoja pitkin. Palkitsemme itsemme kuumalla mehulla, jonka olemme kantaneet mukanamme ja aloitamme paluumatkan leveällä ulkoilupolulla joka johtaa kehä I:sen lähellä takaisin Villa Elfvikille asti.

Luontotalo Villa Elfvik muodostaa oivallisen retken päätepisteen. Sisältä löytyy ihastuttava pieni luontonäyttely eikä pelkästään lapsille. Yläkerroksesta löytyy kuulemma vielä Espoonäyttelykin. Kahvilastakin tuoksuu hyvälle ja kakkukahvit houkuttelevat. Tänään kahvilan viereisessä huoneessa on tarjolla myös luontoruokaa kuten spelttinäkkäriä ja porkkanoita suoraan tuottajalta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tämän ihanan polun kävelemme kyllä pian uudestaan.

Lisää kuvia löytyy saksalaisesta blogistani: http://finnischenatur.wordpress.com ja Laajalahti sekä Flickristä.