Category Archives: Lauttasaari

Helsingin Kaskisaarelle ja sillan yli

Kartan mukaan Kaskisaarelta pääsisi sillan yli Lehtisaaresta, sitten Mustasaarelle tai toiseen suuntaan Lauttasaarelle. Kokeilemisen arvoinen sunnuntaikävely.

Autolla ajettiin Lehtisaarentien päätyyn, josta löytyikin kätevästi parkkipaikka. Täältä pääsisi polkuja pitkin Lehtisaaren rantoja pitkin, mutta me ylitettiin heti silta pienelle Kaskisaarelle.

Lehtisaarentien parkkipaikka, silta Kaskisaarelle

Kaskisaarella tuli pian risteys, josta käännyttiin vasemmalle, Saarihuhdantielle, suuntana Mustasaari. Valitettavasti Mustasaarelle ei pääse talvisin, ja kesäisinkin ilmeisesti vain lautalla Taivallahdesta (tai omalla veneellä).

Linkki: Mustasaaren toimintakeskus https://www.mustasaarentoimintakeskus.fi/

Eli ei kun syömään eväitä rannalla ja takaisin Kaskisaaren ”ytimeen”. Eipä haittaa ettei päästy Mustasaarelle, kun Kaskisaaresta pääsee myös siltaa pitkin Lauttasaarelle.

Korkea kaareva silta vie toiselle puolelle Helsinkiä. Harmi vain, että näin meren lähellä on viiltävä kylmä tuuli. Ei auta kuin pian palata autolle.

Särkiniemen Puisto Lauttasaaressa

Myös keskellä Helsinkiä löytyy kauniita puistoja, vaikka joskus niitä löytää vasta vuosien jälkeen. Tähän asti koin Lauttasaaren tylsänä saarena, jossa on vain korkeita, harmaita taloja ja ikuinen kylmä tuuli. Se, että täällä on mukavia, rauhallisia puistoja merinäköalalla, sitä en ollut tajunnut. Tähän asti.

Kellot juuri siirrettiin tuntia taaksepäin ja näin ollen nousimme tunnin etuajassa, ennen kun aurinko oli ehtinyt nousta. Ihanan kirkas taivas oli kerrankin eikä pilviä näkynyt ikuisen sateen jälkeen. Kyllä nyt piti nopeasti laittaa lämpimät vaatteet päälle ja mennä ihailemaan kuura-aamua. Tällaista valoa ja kuuraa ei voi monestikaan vuodessa valokuvata. Päämääräksi valittiin Lauttasaaren eteläkärjessä olevaa Särkiniemen puistoa.

Tänne ei tarvittu sen kummempia ajo-ohjeita: ajettiin Länsiväylää pitkin Helsingin suuntaan kunnes tuli tieviitta Lauttasaareen ja sieltä vain katua pitkin kunnes saavuttiin tien lopussa suurelle parkkipaikalle.

Kamerat syliin ja menoksi. Käännyttiin auton edestä heti oikealle merenrantaan päin. Kuura kimalsi upeasti kuivuneilla ruskalehdillä ja matalalla paistava auringonvalo lämmitti kivasti pakkasaamun ilmaa.

Välillä kyllä näytti siltä, että pikkupakkaset pistivät jopa lehdet palelemaan. Sitä pitääkin ensin taas tottua kylmyyteen, vaikka kesä ei ollutkaan kovin lämmin. Mutta: eipä löydy enää paarmoja eikä hyttysiäkään.

Meri oli rauhallinen sininen peitto, jossa vastakohdat näyttivät erityisen ihanalta. Mutta vaikka kaikki näyttikin uinuvan niin olivat linnut jo hyvin vilkkaat. Osa linnuista ui vedessä ja käytti hyväkseen viimeiset päivät, jolloin rannan vedet ovat vielä sulat. Toinen osa taas lensi ahkerasti okasta toiseen etsien kesän viimeisiä marjoja.

Polku niemen ympäri oli mukavan vaihtelevaa mutta aina hyväkulkuista. Se johti meidät monien pienten mökkien ohi suoraan suurelle, matalalle kalliolle. Kallion ylitettyämme löysimme uuden pienen polun, joka johti meidät aurinkoisemmalle puolelle puistoa aina merenrantaa pitkin. Näkymät olivat miltei parhaimpia: aina laaja merenpinta pienine saarineen. Ei voisi uskoa, että Helsingin keskustaan olisi kun vain muutamam minuutin ajoa.

Näin kauniina aamuna monet muutkin käyttivät valon hetket hyödyksi ja juoksijat ja muut valokuvaajat ohittivat meidät tiuhaan tahtiin.

Täällä on kyllä helppoa kulkea eikä tarvitse yhtä ahkerasti katsoa mihin astuu kuten esimerkiksi pitkospuilla kauniissa Laajalahdessa.

Map picture

Suoraan Särkiniemen puiston vieressä on Lauttasaaren ulkoilupuisto, joten kävelyn voi jatkaa mielin määrin. Meillä tosiaan oli nyt sen verran nälkää, että piti mennä kotiin syödä kinkkumunakkaan.

Lisää kuvia löydät Flickristä, Set: Lauttasaari.