Category Archives: Suomikiertue

Mitä kaikkea tarvitsee kansallispuistoretkelle?

Nyt kun olemme ajaneet 4.500 km Suomen ympäri ja olemme käyneet monissa kansallispuistoissa, haluan kertoa, mitkä retkitarvikkeet koin erittäin tarpeelliseksi kansallispuistoretkeillä. Näitä kyllä pitää muistaa kun menee ensi keraalla retkelle.

IMG_3789

1) Hyvä retkeilykengät! Näitä kannattaa ehdottomasti laittaa päälle, vaikka ajattelisi, että kävelisi vain lyhyen pätkän. Aina voi muuttaa mieltä eikä näistä ainakaan koskaan haittaa ole. Metsässä voi olla teräviä kiviä ja kenkien paksuilla pohjilla ei sitten haittaa yhtään. Kengät antavat tukevan tuen eikä niillä liukastu helpolla (paitsi ehkä liukkaalla kalliolla, mutta siinä ei auta muutenkaan mitään). Näillä ei pääse mutalätäkkö eikä sadekaan yllättämään ja rakkojakaan ei tule, jos on ostanut kunnon kengät ja hyvät retkeilysukat.

2) Off! (tai vastaavaa), hattu ja pitkähihainen, kevyt takki hupulla ja pitkällä “saumalla”, ettei se nouse liian korkealle!

Pahimmasta hyttysparvestakin pääsee “eroon” kun vetää hupun päälle ja suihkuttaa Off!:ia hupun päälle ja paljaille vartalonosille.

Myssyni, eli rakas hellelierihattuni auttoi hyttyshyökkäyksiä korvia, niskaa ja otsaa vasten. Sen lisäksi ei ainakaan ollut vaaraa saada auringonpistosta.

3) kevyt reppu eväille ja vesipulloille! Kevyt reppu ei paina melkein mitään, mutta eväitä ja vesipulloja kannattaa aina ottaa mukaan. Kuinka usein päätimme matka varrella poiketa sittenkin vielä siellä sun täällä tai tehdä pidempi lenkki ja mäen päällä antaa pienikin suklaa- tai myslipatukka voimia paluumatkalle.

4) kirjallisuuutta suunnitteluun! Matkalla meillä oli mukana kaksi erinomaista kirjaa: Karttakeskuksen Matkailukartasto, josta löysimme matkan varrella olevia mielenkiintoisia kohteita sekä kansallispuistojen osoitteita ja perustietoja. Huippu kirja myös lähiseutujen tutkiskeluun.

Kansallispuistoista saimma loistavaa tietoa kirjasta Retkeilijän Kansallispuistot. Kirjasta löytyi yksityiskohtaisia karttoja ja hyviä selostuksia puistojen eri reiteistä ja nähtävyyksistä. Täältä saimme paljon hyviä vinkkejä kuten sen, että Repoveden Ketunlenkin kannattaa kiertää myötäpäivään.

5) Hyvä kameralaukku! Sillä haluan ehdottomasti ottaa paljon kuvia, tarvitsen retkeillä erinomaisen kameralaukun. En halunnut reppua, kun käytän retkeillä kuitenkin eväsreppua ja joskus vielä sen lisäksi käsilaukkua, joten laukun piti olla olkalaukku. Löysin Lowepro-kameralaukun, johon olen hyvin tyytyväinen.  Kameran voi upottaa nopeasti laukkuun, jossa se on sitten hyvin suojassa ja pois käsistä ja sieltä sen saa hyvin nopeasti ulos. Laukussa on myös pieniä taskuja, jonne saa muistikortit ja linssin pyyhettä. Sen lisäksi laukussa on jo valmiina ulos vedettävä sateen suojus, joka on tosi helppo käyttää. Onneksi se on myös ommeltu laukkuun kiinni, joten se ei voi hävitä.

Yhdestoista ja viimeinen Suomisafaripäivä: Porin Yyteri ja Vanha Rauma

Koti-ikävä alkaa olemaan sitä luokkaa, että kotiin on päästävä tänään. Silti ohjelmaan mahtuvat vielä ainakin Porin Yyteri ja Vanha Rauma.

Merikarvia

Matkalla Vaasasta Poriin katsastamme vielä nopeasti Merikarvian puukirkkoa ja hautausmaata, kun siitä ajetaan kuitenkin ohi, nyt kun ajamme (taas) pikkuteitä. Kirkon viereisellä hautuumaalla on myös monta sankarihautaa sekä patsas isänmaan puolesta kuolleille.

Yyteri

Viimeisen retkipäivän kunniaksi aurinkokin paistaa taas, mutta tuuli auttaa, ettei Yyterin hiekkarannalla tule liian kuumaa. Me kun ei olla tultu ottamaan aurinkoa vaan menemme syömään läheisessä kylpylässä. Ja erityisen herkullista ruokaa saammekin. En muista milloin viimeksi söin näin hyvää kasvisruokaa.

Vanha Rauma

Matkan lopuksi vierailemme vielä Vanhassa Raumassa, joka sekin on päässyt Unescon Maailmankulttuuriperintökohteeksi. Eikä suotta! Vanha Rauma on erinomainen esimerkki pohjoiseurooppalaisesta puukaupungista.

Kaupungissahan löytyy myös paljon käsitöitä, varsinkin pitsiä. Pienistä kaupoistakin tuntuu vihdoin löytyvän tuntemattomia asioita, kun kaikkialla muualla tuntuu olevan aina vaan samat tavarat myynnissä.

Olen kuitenkin vähän pettynyt Vanhaan Raumaan, varsinkin raatihuoneen torista, kun kaikkialla on vain autoja ja siellä sitä idyllisen puukaupungin ytimessä pitää olla jättimäinen Veikon kone ja tuttuja vaatemerkkejä valtavine näyteikkoineen. Onneks Café Sali taas antaa torille enemmän arvokkuutta ja sieltä löytyi hyvää minttukakkuakin.

Sammallahdenmäki

Sammallahdenmäki on myös Unescon maailmanperintökohde esimerkkinä pronssikautisena hautausmaana. Tämäkin kohde on Raumalla, Lapin kylässä. Tunnetuin lienee 24 metrin pituinen hauta, joka muodostaa jättimäisen vallin pienellä kukkulalla. Me kun ei oikein ymmärretä näistä asioista, pakenemme pian, kun itsepäinen paarma on jälleen meidän perässämme.

Yhteenveto

Olemme nähneet monta upeaa, mielenkiintoista paikkaa ei sittenkään kokonaan kahden viikon aikana. Parasta on ainakin, että ihan jokainen upea paikka on ollut omassa kotimaassamma Suomessa. Sitä kun matkustaa avoin silmin voi nähdä paljon kaunista.

Lisää kuvia Flickrissä: Set Day 11.

Kymmenes matkapäivä: Raippaluoto (Vaasa)

Tämä päivä meni enimmäkseen sukulaisten luona, joten emme ehtineet paljonkaan muuta näkemään. Mutta kun kerran on seuduilla, pitääpi sitten nähdä sukulaisetkin.

Illalla tehtiin kummiskin vielä lyhyt Raippaluoto-kierrosta, kun onhan Merenkurkku suomalainen Unescon maailmanperintökohde.

Matka alkaa kivasti sillan ylittämisellä. Silta onkin Suomen pisin. Kun seuraa päätietä loppuun asti, tulee upeaan, idylliseen kalastajasatamaan. Siellä toki oli myös mukavan näköinen kahvila, joka kuitenkin nyt jäi kokeilematta.

Kävelimme näkötornille asti. Torni rakennettiin pari vuotta sitten lintubongaajille ja maailmanperintökohteen katsastaville. Valitettavasti tornin juuressa oli paljon ampiaisia ja niiden kanssa minä en vain pääse kaveriksi. Onneksi ei myöskään jatkettu luontopolulla, kun tuttava osasi kertoa jälkeenpäin, että siellä suorastaan kuhisee kyykäärmeitä.

https://i0.wp.com/farm8.staticflickr.com/7110/7595750358_67d5447003.jpg

Lisää kuvia löydät Flickristä: Set Day 10.

Yhdeksäs päivä Suomiturneella: Kansallispuisto Rokua

Matkalla kansallispuistoon Rokuaan näimme mielenkiintoisen nähtävyyden: Suomen Keskipisteen. Sitähän piti päästä valokuvaamaan kun kerran ohi ajetaan, vaikka kestikin pari kertaa löytää se. Monumentti on ihan nelostien vieressä, mutta puskat peittävät sen kaikilta suunnilta.

Kansallispuisto Rokua on aika pieni, mutta täällä riittää ulkoilumahdollisuuksia. Valitsemamme Pookin kierros on silti miltei ainut, joka kulkee koko ajan kansallispuiston alueella. Yhdistettynä viereisiin suojelu- ja virkistysmetsiin kyllä tarjontaa riittää.

Rokuan metsä on tunnettu siitä, että kesäaurinko saa metsän hohtamaan valkoisena, kun metsän maata peittää monisävyinen valkoinen jäkälä. Sillä jäkälä on hyvin herkkä, polkuista ei saisi poiketa.

Polku on helppokulkuinen eikä siinä ole pahoja mäkiäkään. Ainoastaan paarmoja täällä taisi pyöriä aika lailla. Polku johti pari erittäin kirkkaisten järvien ohi ja suppiakin näkyy, jotka loistavat monissa väreissä.

Lisää kuvia Flickrissä: Day 8+9.

Kahdeksas reissupäivä: Suomiturneella: Pallakselta Nivalaan

Kun aamulla herättiin, oli Pallas kokonaan häipynyt maisemista. Satoi niin vahvasti. Sääennusteetkaan eivät luvanneet hyvää. Eipä auttanut siinä vaiheessa sitten kun unohtaa koko patikointa ja lähteä nokka kohti Etelää.

Matkan piti jatkua sukulaisten luokse Nivalan seuduille, joten meidän piti ottaa nelostietä, jottei tulisi liian myöhään perille.

Rovaniemi

Onneksi sain hetkeksi kiertää Rovaniemen Arktikumia, josta tykkäsin kovasti. Näyttelyt olivat erittäin mielenkiintoiset ja talo itsekin jo nähtävyys lasitetulla suurella käytävällään.

Rovaniemen kaupunki kuitenkin tuntuu olevan hyvin monimutkainen autoilijoille. Tuntui siltä, että olimme koko ajan väärällä kaistalla tai yksisuuntaisilla teillä. Näimme kaksi kauppakeskusta, mutta Suomessa kauppakeskuksissa on valitettavasti melkein aina samoja kauppoja.

Valokuvia kuten yleensä Flickrissä: Day 8+9