Suomen kansallismaisemat

Suomen kansallismaisemat ovat:

Merellinen Helsinki:
Carl Ludvig Engelin rakennukset ja J.A. Ehrenströmin asemakaava, mutta myös Suomenlinnan saaret tekevät Helsingin meri-idyllistä ainutlaatuisen.
Tarinani Suomenlinnasta löydät tästä.

Koli:
Koli Pohjois-Kareliassa useasti pidetään yhtenä tärkeimpinä Suomen kansallismaisemista. Kolin korkein huippu on Ukko-Koli, jonka näkymiä kehutaan monissa paikoissa.
Kävin Kolilla kesällä 2012 ja koko stoori löytyy täältä.

Pohjan ruukit:
Pohjan ruukeissa (Fiskars, Billnäs, Antskog ja Åminnefors) ovat yksiä Suomen teollisuuden syntypaikoista.
Fiskarsin käynnistäni kerron tässä.

Olavinlinna ja Pihlajavesi:
Olavinlinna on mainio esimerkki keskiaikaisesta linnasta. Pihlajavesi taas on yksi Saimaannorpen tärkeimmistä elinalueista.
Kertomukseni Olavinlinnasta löytyy täältä.

Punkaharju:
Savossa oleva 7 km pitkä harjualue Punkaharjun kaupungin luona on maailman kuuluisa.
Kertomukseni Punkaharjusta löytyy täältä.

Merenkurkun saaristo:
Sen ohessa, että Merenkurkun saaristo on Unescon maailmanperintökohde, se on myös kansallismaisema. Täällä voi melkein nähdä miten maa vähitellen kohoaa merestä. Näkymät on mielenkiintoiset kun täälläpäin meri on täynnä saaria, tarkemmin sanottuna n. 6.500 kappaletta. Alue on aina ollut ruotsinkielinen.Pääelinkeinot ovat .. kalastus ja veneiden veistäminen.
Kerttomukseni käynnistäni siellä löytyy täältä.

Oulankajokilaakso:
Nämä luonnon- ja kulttuurimaisemat ovat Suomelle tärkeät. Kosket ja rotkolaaksot kuuluvat tähän maisemaan. Oulankajoella on suuri kansallispuisto, Oulanka. 
Kävin Kiutakönkään koskia ihailemassa kesällä 2012 ja kuvani ja raporttini löytyvät täältä.

Pallastunturi:
Pallastunturin tunturialue on toiseksi korkein tunturialue Käsivarren tunturien jälkeen. Tunturit täällä ovat 500-800 m korkeat. Pallastunturi itse on 807 m korkea.
Kertomukseni Pallastunturilta löytyy täältä.

Saaristomeri:
Saaristomerellä on noin 40.000 saarta. Pysyvää asutusta saaristossa on ollut jo keskiajasta lähtien.
Näet artikkelini Saaristomeren käynnistäni täältä.

Porvoonjokilaakso ja Vanha Porvoo:
Vanha Porvoo on hyvin säilynyt, historiallinen kaupunki. Tämän seutu on vanhimpia asuttuja seutuja Suomessa.

Tapiola:
Tapiola on esimerkki sotien jälkeisiä puutarhakaupunkeja.

Snappertunanjoki ja Fagervik:
Tasainen viljelymaasto Snappertunan ja Fagervikin välillä edustaa hyvin Suomea yhtä hyvin kuin keskiaikaiset linnakkeet Raasepori ja Grabbackan sekä myös Fagervikin ruukki.

Aurajokilaakso:
Aurajoen reunalla sijaitsi (ja siinä se on edelleen) Suomen ensimmäinen kaupunki, Turku. Aurajoen ympäri löytyy vanhaa viljelysmaata ja kallionselänteitä.

Sund, Ahvenanmaa:
Täältä löytyy merenlahtia, tammimetsiä, vanhoja kartanoita ja Kastelholman linna.

Köyliönjärvi:
Järven ympäristössä on viljelysmaita, kartajo ja Köyliön kirkko. Paikka elää kansanperinteissä, joiden mukaan se oli täällä jäillä kun Lalli surmasi Piispa Henrikin.

Vanajanveden laakso:
Laaksossa on ollut asutusta ja maataloutta jo esihistoriallisista ajoista lähtien. Täältä voi löytää linnanvuoria ja vanhoja kartanoita. Täältä löytyvät historiallisesti tärkeät paikat Hämeenlinna, Aulanko, Sääksmäki ja Lepaan alue.

Rautavesi:
Alue Rautaveden ympärillä on jylhä ja metsäinen. Täällä sijaitsevät Tyrvään ja Karkun kirkot sekä Pyhän Olavin kirkko. Täältä voi löytää myös rauta-ajan hautoja ja asuinpaikkoja.

Tammerkoski:
Koskin alueelle kehittyi 1700-luvun loppupuolesta lähtien suuri teollisuuskeskittymä. Täällä sijaitsivat mm. Finlaysonin tehdas, paperiruukki ja vesivoimaloita.

Hämeenkyrö:
Tampereen läheisyydessä sijaitsee Hämeenkyrö idyllisillä kumpuisilla viljelymaillaan, järvillään ja harjuillaan.

Imatrankoski:
Imatrankoski on kallioinen ja sen jylhä kanjoni kehittyi noin 3.000 eaa.

Heinäveden reitti:
Heinäveden vesireitti alkaa Vehmersalmesta ja loppuu Heinävedellä. Reitti on erittäin suosittu veneilijöiden kesken, vaikka se on mutkikas ja kapea. Reitillä on saaristoisia järviä ja vanhoja kanavia. Heinäveden reitillä on kuusi kanavaa.

Väisälänmäki:

Väisälänmäki Pohjois-Savossa rakennettiin korkealle mäelle ja sieltä näkee pitkälle Onkivedelle ja Iisalmeen sekä Maaningalle. 

Pohjois-Karjalan vaarakylät:

Kansallismaisema täällä koostuu Pohjois-Karjalan vaaroista, järvistä ja suista.

Kyrönjokivarsi ja eteläpohjalaiset viljelylakeudet:
Täällä kasvaa suuri osa Suomen viljaa. Pohjanmaan seutu on tunnettu siitä, että kaikki on hyvin tasaista.

Hailuoto

Aavasaksa ja Tornionjokilaakso

Utsjokilaakso

  1. Sirkka-Liisa Toivainen

    Väisälänmäki on kylläkin Lapinlahdella Pohjois-Savossa. Sen laella on näkötorni, josta on näkymät Onkivedelle ja Iisalmeen sekä Maaningalle.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s