Blogiarkistot

Mikkelipuisto, Mikkeli

Vähän erikoinen kohde tällä kertaa. Mikkelipuisto Mikkelin kaupungin lähellä (Kenkäverosta ehkä kilometri) osui sopivasti taukopaikaksi automatkalla, joten pysähdyimme tänne liikuttamaan jalkojamme. Mikkelipuistossa monet yritykset esittävät tuotteitaan/taitojaan pienen puutarhapätkän avulla. Näin syntyy mielenkiintoinen kokonaisuus erilaisia lepopaikkoja, kasvimaita, kukkapeltosia yms.

Mikkelipuiston yksi esittelypuutarha

Alueella on myös leikkipaikka sekä isoille että pienille. Pikkuisten laadukas leikkipaikka on aidattu. Siinä on myös penkki, jossa esimerkiksi mamma voi syödä jäätelöä kätevästi heti vieressä sijaitsevalta jätskikioskilta. 😀

Mikkelipuiston pienten lasten leikkipaikka

Ihan lähellä on myös kahvila-ravintola, mutta sitä en ehtinyt testata tällä kerralla. linkki Greenerin sivuille:

https://mikkelipuisto.fi/greeneri/

Joen viereisellä nurmikkoalueella järjestetään myös tapahtumia.

Hyviä kuvia alueelta ainakin saa, kun on niin hauskoja yksityiskohtia.

Ja tästä linkistä pääset suoraan Mikkelipuiston omille sivuille: https://mikkelipuisto.fi/puutarhapuisto/

Rantaraitti Kivenlahdessa (Espoossa)

Saunalahden ja venesataman lähellä oleva ranta

Viime vuoden aikana olen tehnyt vain pienempiä lenkkejä, joten postauksia ei ole tullut.

Huhtikuun lopussa olin kuitenkin Kivenlahdessa kävelemässä ja tuli mieleen, että tämä Rantaraitin pätkä ei ole ehkä kaikille tuttu. Rantaraitti on mielestäni valtavan upea ja monipuolinen pyöräily- ja kävelyreitti aina lähellä merta. Onneksi siinä on myös hyviä kahviloita sen varrella, joten taukopaikkoja riittää tienpenkkojen, kivien ja jopa rantojen lisäksi.

Kivenlahdessa Rantaraitti menee välillä aika urbaaneja reittejä, kun liikutaan talojen takana kivetyksen päällä. Välillä saa hyvin katsoakin, että reitillä pysyy.

Kivenlahti

Juuri ennen Kivenlahtea (Helsingistä päin katsottuna), on mäki, josta on upeat näkymät valkoiseen Kivenlahteen. Vinkkinä, että lähellä tätä tornitaloa on pieni hiekkaranta, jonne voi hakea evästä vaikka suhteellisen lähellä olevasta kahvilasta Pupusaari. Ja vielä korkeamman kallion päällä on vissiin leikkipaikkakin. Sitä en kyllä mennyt varmistamaan.

Kuten ekasta kuvasta näit, on myös lähempänä Saunalahtea iso hiekkaranta.

Kivenlahden rantaraittia pitkin on myös jumppatehtäviä, jotta pysyy vetreänä. Tosi hieno idea!

Enpä oikein yhtään keksi mitään muuta kuin menkää itsekin kävelemään sinne. 🙂

Tarvon saari (Espoon ja Helsingin välissä)

Aika lailla samaan aikaan viime vuonna käytiin Tarvon saarella, jonne pääsi silloin rempassa olevan sillan yli Gallen-Kallelan museon parkkipaikalta.

Minä kun luulin, että isompi tyyppimme saisi taas rikkoa jäitä rannalla ja pienempi vois nukkua raikkaassa vielä talvisessa ilmassa. Kerrankin kävelevä lapsi saatiin autoon ongelmitta ja tarmolla mentiinkin saarelle vievälle sillalle. Hyytävä totuus paljastui heti puiden loputtua:

Talvihan tää maaliskuun alku vielä on ja napakka tuuli pistää vähän pakkasten alapuolella olevaa merenilmaa hirmu pistäväksi. Ei auta kuin nopsasti sillan yli. Silta on muuten valmis ja upea!

Valitettavasti saaren rannalla tajuttiin ettei noita jäitä voi rikkoa. Nehän ovatkin osittain lumen alla piilossa ja kestävät ihmisen painoa.

Loppu hyvin kaikki hyvin olisi ollut kohdallani kuuma kahvi Zocceriassa museon pihan kahvilassa mutta ei se ole auki ennen kahtatoista. Ja silloin ulkoileva perhe on jo pitkään kotona.

Turvallista korona-aikaa sinulle lukijalle!

Upea Kuusijärvi, Vantaa

Upea Kuusijärvi vei mennessään! Mikä upea ulkoilualue siitä löytyikään.

Kuusijärvi, Vantaa

Jostain syystä retkikohdetta etsien tuli vastaan ennestään meille tuntematon Vantaan Kuusijärvi, josta pystyy kävelemään Sipoon kansallispuistoon asti. Ihmettelin miten tämä paikka oli täysin jäänyt huomiotta vaikka sijaitsee tutun Lahden väylän vieressä, helposti saavutettavissa.

Ajateltiin, että tämä on varmaan rauhallinen pätkä näin korona-aikana, kun pitää ottaa etäisyyttä muihin ihmisiin. Vähänkö olimme väärässä, kun iso parkkipaikkakin oli ihan täynnä. Toisaalta, polulla itse sitä ei sitten huomannutkaan enää, kun ihmiset jakaantuivat ihan eri suuntiin ja polullakin oli helppoa vaalia turvallista etäisyyttä.

Ensin lapsemme kaivoi ulos radio-ohjattavan autonsa ja antoi sen pyöriä upean järven rannan hiekoilla. Tämä oli ollut vaatimus, että hän oli suostunut mukaan äidin ja isin kanssa taas sinne tylsälle luontoretkelle.

Kun akku loppui, pistettiin auto pussiin ja alettiin etsimään reittiä upealle sillalle Sipoon Kansallispuistoon, mutta sinne ei löytynytkään merkkejä mistään. Eipä haittaa, kun jörven ympäri menee niin upea reitti aina veden ääressä. Kuvia piti ottaa miltei joka paikasta, kun raikas aamuvalokin oli juuri niin upea kuin toivo voi. Vaikka toki kuvaajalla oli sen verran tekemistä, ettei esikoinen tipu veteen jään rikkomisyrityksissään ja toisaalta katsoa ettei liukastu jo pyöristyneen vatsan kanssa ettei kameran kanssa säätämiseen oikein ollut aikaa. Keskivertokuvillakin pärjää.

Hienoja makkaranpaistopisteitäkin täältä löytyi. Nyt vaan ei haluttu paistaa makkaraa muiden seassa vaan oli tavoite kokeilla kahvilan ruokatarjontaa heti kunhan aukeaa. Siellä muuten olikin sitten ihanan hiljaista ja herkullinen soppa- ja salaattibuffa, joten saimme syödä turvallisesti rauhassa muita huomioiden.

Kahvilan viereltä löytyy muuten myös leikkipaikka, saunat, kuntolaitteet sekä mahdollisuus uintiin/talviuintiin. Ainut miinus, että alue on niin suosittu, että pitää olla ajoissa liikkeellä. 🙂

Vantaan sivut Kuusijärven ulkoilualueelta: https://www.vantaa.fi/vapaa-aika/luonto_ja_ulkoilu/retkeily/kuusijarven_ulkoilualue

Lisätietoja saunoista: https://www.cafekuusijarvi.fi/saunahinnasto

Täydellinen sunnuntain tutkimusretki Tarvon saarelle Helsingin ja Espoon välissä

Tarvon saari juuri Tarvaspään vieressä (myös tunnettu Aleksi Gallen-Kallelan museona) onkin yllättävän ihastuttava retkikohde näin alkukeväisenä aamupäivänä.

Aleksi Gallen-Kallelan museo (Tarvaspää)

Tarvon saari sijaitsee ihan Turunväylän vieressä ja sinne pääsee sekä Helsingin Munkkiniemestä että Espoon Ruukinrannalta ponttonisiltaa pitkin. Pyörällä ja lastenrattaillakin pääsee kulkemaan, joten tätä suosittua reittiä pitkin pääseekin kulkemaan pitkälle molemmista päistä. Mutta, parkkipaikat ovat aika pienet molemmin puolin ja reitti on suosittu, joten aikaisin pitää olla paikalla.

Tarvon saaren kautta kulki aikoinaan venäläisten rakennuttama tykkitie ja siinä sijaitsi osa linnoitusvyöhykettä. Sitä en saanut tietää paljonko siltä ajalta on vielä pienellä saarella nähtävissä. Muutenkin tuntuu löytyvän yllättävän vähän Tarvosta, vaikka reitti on ilmiselvästi hyvin suosittu, myös pieni rantapolku, josta kohta kerronkin.

Aloitimme itse retkemme Espoosta päin ja jätettiin auto Aleksi Gallen-Kallelan museon alapuolella olevalle parkkipaikalle. Vielä ei ollut muita, mutta pari tuntia myöhemmin, kun museo ja kahvila olivat avautuneet, ei meinannut enää päästä pois, kun kadunvarsikin oli molemmin puolin täynnä autoja.

Espoosta ponttonisiltaa pitkin Helsingin Tarvon saarelle

Parkkipaikalta on ehkä sata metriä ponttonisillalle, joka vie saarelle. Sillalle pääsee kun kääntyy heti vasemmalle, museosta pois päin. Pakkasyön jälkeen ja upeassa matalassa auringonpaisteessa merenlahden ja kasviston luonto onkin mahtavan sävyinen. Sellaisia vienoja värejä ei muulloin näe. Aisteille olikin tarjolla vaikka mitä, kun lintuja alkoi kuulumaan ja jää natisi vahvasti sillan vieressä sulatessa voimakkaassa auringon lämmössä.

Rantaraitti kulkee Tarvon saaren yli

Silta voi olla liukas vielä, mutta se on leveä ja siinä on hyvät kaiteet, joten veteen ei pääse helpolla tippumaan. Valitettavasti Tarvon saarelle vissiin rakennetaan autotie, joten näkymät Turunväylälle päin eivät ole kovin nätit työmaan takia.

Tarvon saaren ponttonisillalt näkymät Turunväylälle

Tarvon saaren voi ylittää leveää tietä pitkin tai sitten molemmista suunnista tullessa, voi käänytä pientä metsäpolkua pitkin merelle päin eli pois Turunväylästä päin ja rantaa pitkin seikkaillen.

Polku tarjosi lapsiperheelle monta seikkailukohdetta (ja tosiaan muista, että me kuljettiin Espoon suunnasta): oli pieni hiekkaranta lähellä jäistä vettä, jonne heittää kiviä. Sitten kulman takaa paljastuikin suojaisa kallioaukio. Eväät maistuivat siellä erityisen hyviltä ja pystyihän siinä sitten vielä luonnonportailla kiipeillä. Taas kulman takaa paljastuikin kaatunut puu, joka nojasi isoon kiveen, ja sen alta piti kulkea, jotta pääsi eteenpäin. Saaren ranta näyttikin olevan useammassa kohdassa upeaa hiekkarantaa tai sitten se oli täynnä pyöreitä kivenmöhkäleitä. Ranta kuin ranta, kunhan on jäätä rikottavaksi. Lastahan ei toki meinannut enää saada pois täältä.

Tarvon saaresta näkymät Helsingin Munkkiniemeen

Munkkiniemen puoleisen sillan ja mielenkiintoisen näköisen ulkoilureitin jätettiin tällä kertaa väliin ja käännyttiin takaisin saaren leveää tietä pitkin ja sillan yli Tarvaspään kahvilaan, Cafe Zoccheriaan syömään herkullista lasagnea (9€ ja siitä riitti meille molemmille aikuisille), puhumattakaan muista herkuista. Pihapiirissakin olisi varmaan ihanaa istua auringonpaisteessa kunhan vähän vielä lämpenisi.

Kahvila Zocerian pihalta Tarvaspäähän katsottuna

Pyörätelineitäkin muuten Tarvaspään pihalta löytyy, joten tervetuloa pyörälläkin.

Espoosta Munkkiniemeen on matkaa muuten sitten noin 2 km. Rantaraitti kulkee myös tätä reittiä pitkin Espoosta Helsinkiin.

Tarvon saarella sijaitsee muuten vanhusten virkistyskeskus Perinnekäsityön kurssikeskus Tarvo, joka tarjoaa mielenkiintoisia kursseja. (www.sirina-design.fi). Kurssikeskuksen yhteydessä toimii (netin mukaan) myös tiistaisin ekokauppa, josta saa käsitöitä ja mielenkiintoisia käsityömateriaaleja).

Lisätietoja ei sitten Tarvosta meinaa löytyä.

Lyhyt wikipedia-artikkeli löytyy tästä: Tarvon saari (Wikipedia)

Aleksi Gallen-Kallelan museon nettisivut löytyvät osoitteesta www.gallen-kallela.fi

Ja pihapiirissä olevan kotoisan kahvilan sivuille pääsee suoraan tästä: Cafe Zoceria Tarvaspää

Näkymät Espoosta päin Tarvon saarelle vievästä ponttonisillasta